Maailmanlopun blogipostaus

Ruuantuotanto on suurin luonnon monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Lisäksi noin kolmannes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä linkittyy ruokaan. Suurin osa maailman viljellystä maapinta-alasta on valjastettu lihan- ja maidontuotantoon. Tämä ei ole kestävä tapa käyttää viljelykelpoista maata.

Luonto köyhtyy ja ilmasto lämpenee nopeammin kuin koskaan aiemmin

Luonto köyhtyy ennennäkemätöntä vauhtia ja elämme Maan historian kuudetta sukupuuttoaaltoa. Esimerkkinä tästä on hyönteisten määrän nopea romahtaminen, joka uhkaa jo koko ihmiskuntaa. Hyönteiset ovat jokaisen ruokaketjun ytimessä, koska ne pölyttävät kaikki tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita ja säätelevät tuhoeläinten kantoja. Hyönteisten tuho tuhoaisi myös ihmisen elinmahdollisuudet.

Suurimmat syyt luonnon köyhtymiselle ovat muutokset
🌍 maa- ja merialueiden käytössä,
🐄 eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen (esimerkiksi ylikalastus),
 🌊ilmastonmuutos,
 🛢saasteet ja
🌸 haitalliset vieraslajit. 

Ihminen on muuttanut merkittävästi suurinta osaa maanpäällistä elinympäristöistä ja meriympäristöistä. Maapallon maapinta-alasta 71 % on viljelykelpoista maata (loput ovat aavikoita, joutomaita ja jäätiköitä) ja tästä puolet on maatalouskäytössä. Maatalouskäytössä olevasta maasta suurin osa, 77 %, on kotieläintuotannon käytössä rehunviljelyn tai laitumen muodossa.

🌳

Metsiä ja soita raivataan jatkuvasti lisää laitumiksi ja pelloiksi. Esimerkiksi sademetsistä on hävitetty puolet eikä hävitykselle näy loppua. Sademetsänhakkuiden tärkein syy on karjankasvatus sekä soijan ja öljypalmujen viljely.

🦠

Metsäkatoon ja eläintuotantoon liittyy vahvasti myös eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit. Metsät toimivat suojavyöhykkeenä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja vastaan ja metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä tautien leviämisestä villi- ja kotieläimistä ihmisiin.

🐔

Maailmassa olevan siipikarjan massa (siis massa kiloissa) on kolme kertaa isompi kuin kaikkien luonnonvaraisten lintujen yhteensä. Ihmisen ruuantuotantoon kasvattamien nautojen ja sikojen massa on 14 kertaa isompi kuin kaikkien luonnonvaraisten nisäkkäiden massa yhteensä.

🐮

Tuotantoeläinten valtava määrä on johtanut absurdiin tilanteeseen, jossa esimerkiksi märehtijöiden meetaniröyhtäilyt (ei pierut kuten usein virheellisesti sanotaan), aiheuttavat merkittävän kasvihuonekaasupäästölähteen. Kaiken kaikkiaan kotieläintuotannon osuus maailman kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on 14 %. Yhteensä koko maataloussektorin ja maatalouden maankäytön päästöt ovat suunnilleen 23 % koko maailman päästöistä. Tämän lisäksi ruokajärjestelmän muista osista kuten jalostuksesta ja jakelusta syntyy 5-10 % maailman kokonaispäästöistä.

🌎

Luontokato kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä ja ilmastonmuutos puolestaan köyhdyttää luontoa. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

🔥

Nykyisellä menolla globaali hiilibudjetimme on käytetty reilussa neljässä vuodessa. Budjetin ylittyessä ilmasto todennäköisesti lämpenee yli turvallisena pidetyn, 1,5 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tuhot erilaisissa elinympäristöissä, sukupuutot, vaikeudet ruuantuotannossa ja veden saannissa sekä ennalta arvaamattomat tuhot ovat sitä rajumpia mitä enemmän ilmasto muuttuu ja lämpenee.

📈

Maailman väestö tulee ennusteiden mukaan kasvamaan nykyisestä n. 7,8 miljardista ihmisestä noin reiluun 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ruokaa tarvitaan enemmän, mutta emme voi raivata lisää maata sen tuottamiseksi. Siksi tuotantoa on tehostettava ja sitä on tuotettava pienemällä maa-alalla per henki.

Tuliko pahamieli? Minulle ainakin tuli.

Olen iloinen siitä, että vielä voimme muuttaa tulevien tapahtumien suuntaa, mutta hyvin huolestunut siitä, ettei niin tehdä ajoissa. Kuvailemani valtava maapinta-alan tarve valtavalle määrälle eläimiä auttaa hahmottamaan miksi juuri eläintuotannolla on niin suuret vaikutukset luontoon ja ilmastonmuutokseen.

🍽

 Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin 18 % muodostuu ruuan kulutuksesta. Muuttamalla ruokavaliota kasvispainotteiseksi voidaan  hiilijalanjälkeä pienentää noin 40 % samalla parantaen ruokavalion ravitsemuksellista laatua.

Ruuantuotannon vaikutuksia biodiversiteettiin on vaikeampi mitata, mutta kulutuksen ympäristövaikutuksista, ruuan osuus on jopa 40 %. Erityisen suuria biodiversitetti vaikutuksia on lihatuotteilla, johtuen tarvittavasta suuresta maapinta-alan määrästä.

🇪🇺

Nature Food -tieteellisessä julkaisussa julkaistiin hiljattain tutkimus, jossa todettiin, että maailman 54 rikkainta maata voisi vähentää ruuantuotannon päästöjä noin 61 % siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Tällöin eläintuotannosta vapautuisi pinta-alaltaan EU:ta suurempi alue maata. Kun näin ison maa-alueen metsittyisi, siihen sitoutuisi hiiltä vuosisadan loppuun mennessä yhtä paljon kuin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteen tarvitaan. Tällaisen maa-alueen villiinnyttämisellä olisi myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, veden ja ilman laatuun.

🚜

Ruokavaliomuutosten lisäksi nykyisiä maatalouskäytänteitä on mahdollista muuttaa tuottavimmiksi ja luonnon paremmin huomioiviksi. Esimerkiksi uudistavan viljelyn tekniikoin on mahdollista sitoa maaperään hiiltä, lisätä maan tuottavuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Muutoksia on tapahduttava kuitenkin rakenteissa ja hinnoissa, jotta käytänteet muuttuvat.

🌼 🌲 🦅

Monimuotoinen luonto takaa meille puhtaan ilman, makean veden, laadukkaan maaperän ja satojen pölytyksen. Ratkaisu ilmastonmuutokseen ja luonnon köyhtymiseen ei piile tietenkään vain ruuantuotannossa. Väestönkasvun hillitseminen ja kaiken kulutuksen minimoiminen on avain asemassa.

🌏

Ruuantuotannolla, varsinkin eläimille kasvatettavalla ruualla on kuitenkin valtavia vaikutuksia ympäristöön eikä eläinperäisten tuotteiden kulutus länsimaissa nykyisessä määrin ole mitenkään perusteltavissa. Siksi haastankin kaikki nauttimaan kasvispainotteisemmasta ruuasta ja pohtimaan mitä lautasella olevan ruuan tuotannon eteen on tehty!

-Viivi

Lähteet ja lisää luettavaa: 

Kaisa Karttunen ja e2 Tutkimus. Parempi hiili pellossa kuin lautasella, Tuottaja ja kuluttaja ilmastotyössä. 2020.

Hayek, M.N., Harwatt, H., Ripple, W.J. et al. The carbon opportunity cost of animal-sourced food production on land. Nat Sustain 4, 21–24 (2021). https://doi.org/10.1038/s41893-020-00603-4

Petja Pelli, Sonia Zaki Luonnolta loppuu tila, HS , 11.10.2021 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Kansainvalinen_raportti_Luonnon_monimuot(50113)

Tiedekulmapokkari, Kuinka maailma pelastetaan? Kohti kestävämpää tulevaisuutta. 16.4.2021

Maatalous vie puolet maasta, Juha Mäkinen 3.2.2020 https://www.maailmankuvalehti.fi/2020/1/lyhyet/maatalous-vie-puolet-maasta/

WWF Raportti: Maailman arvokkaimmat sademetsät katoavat vauhdilla ja heikentävät suojaa tartuntatauteja vastaan https://wwf.fi/uutiset/2021/01/wwfn-raportti-maailman-arvokkaimmat-sademetsaalueet-katoavat-vauhdilla-ja-heikentavat-mennessaan-suojaa-tartuntatauteja-vastaan/

Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla hyönteiset katoavat maailmasta sadassa vuodessa – "Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi" 11.12.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10640483

Ilmastonmuutosta voi hillitä ilmastoystävällisellä ruokavaliolla https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/

Suomen Luonto, vuoden turhake on liika lihan kulutus 9.12.2021 https://suomenluonto.fi/uutiset/vuoden-turhake-on-liika-lihankulutus/

Hiilibudjettilaskuri https://finnwatch.org/fi/oikeudenmukainen-siirtymae