Lue ja syyllisty!
Marja-aroniat saivat minut lähes raivon partaalle! Tapaninvainiossa pihallamme ja läheisen Vantaanjoen vieressä kasvaa tolkuttomasti marja-aronioita. Keräsin omalta pihaltani marjoja kymmenisen litraa pakkaseen. Sen jälkeen leikkasin loput marjat pois, etteivät rotat saa marjoja syödäkseen. Poimiessani perheen pienin innostui syömään näitä marjoja ja mietin, kuinka paljon uskallan hänen antaa niitä syödä. Päätin ottaa marjoista tarkemmin selvää. Ja raivostuin.
Marja-aronian (asiantuntijoiden kesken marjapihlonian) fenolisilla yhdisteillä on lukuisia hyötyjä aineenvaihdunnalle. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan marja-aronian fenoliset yhdisteet:
-hillitsevät tulehduksia
-alentavat korkeaa verenpainetta
-laskevat 2-tyypin diabetikoiden paastosokeriarvoja
- alentavan veren kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien tasoja
-hillitsevät happiradikaalien kuormitusta elimistölle
-ei tarvitse lannoitusta (mikä pääsääntöisesti on se viljelyn suurin yksittäinen hiilijalanjälkeä kasvattava toiminto)
-ei tarvitse kastelua
-ei tarvitse torjunta-aineita
Marja-aronia on hyvin satoista, yhdestä puskasta voi saada jopa 8-10 kg marjoja! Kilohinnaksi marjoille tulee pyöreät 0 euroa, jos omalle poimintatyölle ei laske minuuttihintaa. Kilon saa poimittua reilussa viidessä minuutissa. Tämän nopeammaksi ja helpommaksi ei marjojen kerääminen muutu.
No, mikä tässä niin hirveästi vihastuttaa? Se, että monessa pihassa ja puistossa puskat notkuvat näitä supermarjoja, mutta harva käyttää niitä. Miksi puhumme mustikoiden ja puolukoiden mätänemisestä metsiin (vaikka eläimet ne yleensä kyllä syövät), mutta marja-aronioiden puskiin "mätäneminen" ei ylitä uutiskynnystä? Marja-aroniapuskat olisivat monelle paljon helpommin saavutettavissa kuin metsän marjat.
Nyt syyllistän (myös itseäni)! Syyllisty, jos
-asut 2 km säteellä marja-aroniapuskasta (tai kuten minä, 2 m päässä),
-sanot, että ruuan vastuullinen tuotanto ja terveellisyys ovat sinulle tärkeitä asioita
-kykenet itse poimimaan marjoja,
etkä ole pominut yhtään marja-aronian marjaa! Nyt on korkea aika juosta puskaan ja piilottaa esimerkiksi marjoja smoothieen tai myslin sekaan tai vaikka aamupuuroon.
Okei, myönnän, etteivät nuo marjat kovin herkullisia ole. Maku ja hinta ovat kuluttajan tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavia tekijät. Voisiko puskissa roikkuvista marjamääristä vetää johtopäätöksen, että maku ja pienikin vaivannäkö ovat tärkeimmät poimintapäätökseen kielteisesti vaikuttavat tekijät?
-Viivi-
PS Marja-aronian kolme tärkeintä fenoliyhdisteryhmää ovat proantosyanidiinit, antosyaanit ja hydroksikanelihapot. Marjan astringoiva (eli suuta kuivaava) ominaisuus johtuu proantosyanidiineistä, jotka saostavat syljen proteiineja. Antosyaanit taas antavat marjalle sen tumman värin. Antosyaanien tiedetään hajoavan herkästi prosessoinnin ja varastoinnin aikana, joten eniten hyötyjä saat kun säilytytät marjat kylmässä, et kuumenna, etkä mössää ennen suuhun laittoa / käytät mahdollisimman teräviä välineitä murjoessasi marjaa.
PPS Marja-aronia on risteytyksen tuloksena aikaan saatu hybridi, jonka leviäminen huolestuttaa tutkijoita Itämeren toisella puolen. Niin kauan kuin tämä marja pysyy pihoissamme, metsäiset kosteikkoalueet ovat turvassa.
Lähteet
Horsma, ruusujuuri, vuorenkilpi ja marjapihlonia – yhteistutkimusta yrttituotannon tueksi, Sanna Kauppinen ja Bertalan Galambosi (toim.), Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2016
Tärkeää tietoa tämä.
VastaaPoistaOlen monesti kävellyt tuon näköisten marjojen ohitse ja ajatellut, että varmaan jokin myrkyllinen koristemarja.
Vasta ihan viime vuosina olen oppinut, että marja-aroniakin on olemassa ja syötävä.
Moikka! Pahoittelut, etten aiemmin huomannut kommenttiasi! Ne tosiaan ovat syötäviä ja tosi terveellisiä!
VastaaPoistaNiitä oli vielä pitkälle syksyyn ja pakkasten jäljeenkin puskissa vaikka kuinka!