Kahdeksanvuotiaana minua askarrutti se, kuinka nopeasti kerätyt vadelmat saadaan myytyä, jotta ehdimme olemaan mahdollisimman pitkään poiminnasta palkaksi luvatulla uintireissulla. Nyt minua askarruttaa se, mikä vadelma oikeastaan on, miksi ne maksavat niin paljon ja millaista on vastuullinen vadelmantuotanto.
Maailman johtavat vattumaat
Vadelmien kasvava kulutus ja kallis hinta houkuttelevat sen viljelyyn. Vadelman tuotanto maailmassa on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Maailman johtavia vadelmantuottajia ovat Venäjä, Meksiko, Serbia, USA ja Puola. Puola on EU:n suurin vadelmantuottaja ja se tuottaa yli puolet EU:n vadelmista. Suurin osa puolalaisista vadelmista meneekin vientiin.
Luumarjojen tuotanto vaatii rahaa ja vettä
Vadelma on teknisesti hedelmä, joka muodostuu noin 100 luumarjasta. Vadelma kuuluu ruusukasvien heimoon, mutta sen viljely ei aina ole kovin ruusuista. Vadelman on nimittäin viljelykasvina vaativa monella tapaa. Sille kelpaa vain maan rakenteen suhteen parhaat lohkot, se tarvitsee enemmän ravinteita kuin esimerkiksi mansikka ja sen kasteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta lyhytjuurinen kasvi saa tarvitsemansa määrän vettä. Harmaahome, virustaudit ja vattukuoriainen vaivaavat sitä. Hyvä laatuisen sadon tuottamiseksi kelpaavat vain aidot pölyttäjät. Marjat on poimittava kuivina ja poimijan on oltava erityisen tarkka, ettei marja vahingoitu poimiessa. Marjat kestävät heikosti kuljetusta ja säilytystä.
Marjan viljelyyn tarvitaan paljon pääomaa, koska suuria hankintoja on tehtävä ennen kuin yhtään marjaa on myyty. ProAgrian opas aloitteleville marjanviljelijöille (2019) esittää, että vadelmatarhan perustamiseen avomaalle tarvitaan vähintään 8000 €/ha. Tähän hintalappuun sisältyy maan muokkaus, istutuspenkkien teko, tukien rakentaminen, mahdollisten katteiden ja kastelujärjestelmien asentaminen ja taimien istuttaminen. Tämän lisäksi muita kuluja tulee kaiken maailman vempaimista. Omia tai lainavempaimia tarvitaan, jotta maata saadaan tarpeen tulleen muokattua, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet levitettyä, vesi pumpattua ja kuljetettua puhtaana kasveille. Tuoremarjan myynnin edellytyksenä olevat kylmäsäilytystilat (kylmäkontti alkaen 20 000 €), pakkausmateriaalit ja kalibroidut vaa´at kasvattavat tuotannon hintalappua entisestään.
Vadelmia viljellään enenevissä määrin kausihuoneissa eli kasvatustunneleissa, jossa vadelmat ovat turvassa voimistuvilta sääilmiöiltä, sateelta ja tuulelta. Tunneliviljelyssä sadot voivat yli kymmenkertaistua (avomaalla 2 t /ha vrt 30 t /ha), mutta samalla myös viljelmän perustamiskustannukset yli satakertaistuvat (tunneli-investointi n. 100-200 000 €/ha). Tunneliviljelyssä vadelmat kasvatetaan pääasiassa ruukuissa, joissa kasvualaustana käytetään kookoskuitua tai turvetta. Vaikka vadelma on monivuotinen kasvi, tunneleissa taimet vaihdetaan yleensä vuosittain paremman sadon saamiseksi.
Vadelmanviljelijälle maksetaan vadelmasta 5-15 €/kg. Tunnelista tulleista tuoremarjoista saadaan paras hinta ja pakastemarjoiksi myytäessä huonoin hinta. Ruuhkaisimpana satokauden huippuna, pakasteeseen menevistä vadelmista ei välttämättä saa edes tuotantokustannusten verran euroja.
Miten kasvatetaan vastuullinen vadelma?
Itse haluaisin aina tehdä mahdollisimman vastuullisen valinnan ostaessani ruokaa ja pohdinkin mistä tiedän, miten vastuullisesti ostamani vadelmat on tuotettu. Lähikaupan edustan torimyyjältä sain selville ostamieni vadelmien tuottajan nimen ja tuottajan nettisivuilta sen, että vadelmat on kasvatettu tunneleissa. Lisäksi sivuilla kerrottiin, että vadelma on terveellinen superfood, joka sisältää useita bioaktiivisia yhdisteitä, runsaasti magnesiumia, kalsiumia, fosforia ja mangaania ja ravintokuitua. Sen enempää ei vadelmista tai tuotannosta mainittu. Mielelläni olisin lukenut esimerkiksi alla listaamistani asioista, jotka kuuluvat vastuulliseen ja kestävään vadelman tuotantoon:
Syödäänkö vadelmaa tulevaisuudessa bioreaktorista vai puskasta?
Ruuantuotanto ei ainakaan helpotu ilmastonmuutoksen edetessä, kun jo vuoden 2030 päähän ennustetaan lämpötilan kohoamista 1,5 C asteella. Jo tämä lämpeneminen tarkoittaa kuivuuden, kuumuuden, tulvien, maaperän suolaantumisen, kasvitautien ja -tuholaisten lisääntymistä sekä kasteluveden saatavuuden heikkenemistä. Vadelma tarvitsee runsaasti vettä, suhteellisen paljon ravinteita ja sopivan pakkasen talvella tuottaakseen marjaa. Saavatko lapseni kolmenkymmenen vuoden päästä poimia tai edes ostaa vadelmia? Onko ilmasto muuttunut jo niin paljon, ettei veden ja lämpötilan suhteen vaativaa vadelmaa voi enää kasvattaa? Vai onko silloin otettu käyttöön VTT:n kehittämä soluviljelytekniikka, joissa marjasolumassaa voi viljellä bioreaktorissa?
-Viivi-
PS Rakastan vadelmia ja olen todennut, että kun vadelmia lisää mihin tahansa, siitä tulee hyvää. Teen kaikenlaisia marjamössöjä vielä hampaattomalle lapselleni ja soseutan samalla välipalaa koko perheelle. Marjat kannattaisi syödä kuitenkin kokonaisina, jotta kaikki vitamiinit saadaan hyötykäyttöön. Marjojen pilkkominen nimittäin hajottaa myös vitamiineja.
PPS Kaikki ovat varmasti kuulleet varoituksen ulkomaisiin pakastemarjoihin liittyvästä norovirusriskistä. Pakastevadelmista onkin levinnyt lukuisia norovirusepidemioita, joissa saastunut kasteluvesi on saastuttanut marjat. Ruokavirasto suositteleekin, että ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat tulee kuumentaa kauttaaltaan vähintään 5 minuutin ajan 90 asteessa tai keittää 2 minuutin ajan. Itse koen ristiriitaisena ajatuksena, että ostaisin superfoodiksikin nimitettyjä vadelmia ja sitten tuhoaisin keittämällä jopa puolet niiden vitaaminipitoisuuksista. Toisaalta, ulkomaiset pakastevadelmat maksavat vain alle kolmasosan suomalaisista pakasteista, joten jos hinnan suhteuttaa vitamiipitoisuuteen, niin silloin jopa keitettäväksi tarkoitetut vadelmat ovat edullisempi ostos.
Lähteet
Opas aloitteleville marjanviljelijöille, Pro Agria & Luke, 2019
Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen, Pro Agria
Final Report Summary - EUBERRY (The sustainable improvement of European berry production, quality and nutritional value in a changing environment: Strawberries, Currants, Blackberries, Blueberries and Raspberries.)
Sustainable Blackberries & Raspberries A Self-Assessment Workbook for Growers, University of Arkansas System Division of Agriculture Center for Agricultural and Rural Sustainability
Poland is the EU leader in raspberry production and places fifth globally, The First News, 14.7.2021
Phytochemical properties and antioxidant capacities of commercial raspberry varieties, LiangChen, XiulanXin, HuchengZhang, QipengYuan, Journal of Functional Foods, Volume 5, Issue 1, January 2013, Pages 508-515
Considering the influence of the variability in management practices on the environmental impacts of fruit production: A case study on raspberry production in Chile, A, LeonardoVásquez-Ibarra, Alfredo Iriarte, Ricardo Rebolledo-Leiva, MarciaVásquez, Lidia Angulo-Meza, Marcela C.González-Araya, Journal of Cleaner Production, Volume 313, 1 September 2021
Comparative Pollination Efficacies of Five Bee Species on Raspberry, Corey J Andrikopoulos, James H Cane, Journal of Economic Entomology, Volume 111, Issue 6, December 2018, Pages 2513–2519, 17 August 2018
VTT, Maistuvaa superruokaa kasvisoluviljelmistä, Uutiset Lehdistötiedote,13.03.2018
Kommentit
Lähetä kommentti