🤢Mitä pahemman makuinen, sitä terveellisempi?
Tämä saattaa päteä kaaliin, joka sisältää glukosinolaatteja, jotka antavat kaalille sille ominaisen maun ja hajun. Glokosinolaatit sisältävät typpeä ja rikkiä ja niiden tarkoitus on suojata kasvia taudeilta ja tuholaisilta. Niiden määrää on jalostuksella pyritty vähentämään, mutta nyt näitä yhdisteitä tutkitaan kovasti moninaisten terveysvaikutusten vuoksi.
Punakaalin väri tulee antosyaaneista (=flavonoideja), jotka peittävät lehden lehtivihreän. Antosyaanit toimivat pH indikaattoreina ja punakaalin väri vaihtelee sen mukaan, mikä on maan pH. Happamassa väri on punainen, neutraalissa violetti ja emäksisessä maassa sinertävä. Sama kaali voi siis olla erivärinen eri alueilla maasta riippuen.
Kasvimaita kutsuttiin ennen kaalitarhoiksi. Tämä kertoo siitä, että keräkaali on ollut ennen muinoin monissa maissa tärkein viljelty vihannes: se on hyvä C-vitamiinin lähde, sen viljely on suht helppoa ja kaalia voidaan varastoida pitkään. Sitä on viljelty tuhansia vuosia ja viljellään edelleen ympäri maailmaa.
Kaali sisältää C-vitamiinin lisäksi E- ja K-vitamiineja, beetakaroteenia, foolihappoa. Kivennäisaineista kaali sisältää mm. kalsiumia, kaliumia, mangaania, seleeniä, rautaa. Kaalissa on paljon liukenevaa ja liukenematonta kuitua ja vähän kaloreita.
Kaali tarvitsee kasvaakseen paaaljon ravinteita ja vettä (90% kaalista on vettä). Kaalilla on myös monta hauskan kuuloista tautia ja ötökkää, jotka piinaavat sitä, kuten möhöjuuri ja kirpat. Näitä torjutaan mm. viljelykierolla (kaalia tai sen sukulaisia saa viljellä samalla pellolla vain joka 5. vuosi), harsoilla, katekankailla, houkutuskasveilla (jotka houkuttelevat ötökät itseensä kaalin sijaan) ja torjunta-aineilla. Kaalinpäät kerätään veitsellä leikaten. Hiilijalanjälki ja vesijalanjälki kaalilla on verrattaen pieni.
Vaikka kaali on kaikin puolin näin super, sen kulutus laskee. Keskimäärin suomalaiset syövät 3 kg kaalia/v. Kulutuksen uumoillaan kuitenkin muuttavan suuntaansa. Meillä ainakin laitetaan (puna)kaali tämän jälkeen useammin ostoslistalle.
Lähteet:
https://www.nivala-lehti.fi/uu
https://www.ruokatieto.fi/sv/u
https://kasvikset.fi/images/ti
https://puutarha.net/kasvikort
https://kasvikset.fi/kasvitiet
https://www.farmit.net/
Kommentit
Lähetä kommentti