Auringonkukka



Saastuneen maan supersiivooja 

Tuhat vuotta sitten viljelyyn otetulla auringonkukalla (Helianthus annuus) on paljon käyttökohteita.

 

Kaunis ja hyvis


Auringonkukka viihtyy auringossa 🌞 Yksi kukkapää koostuu tuhansista pienistä kukista ja nuorena kukka jaksaa vielä kääntää isoa päätään auringon kulun mukaan. Kukan ranskankielinen nimitys, ’tournesol’ (suomeksi aurinkoa kohti kääntyvä), kuvaa hyvin tätä heliotropismiksi kutsuttua ominaisuutta. 


Kasvina auringonkukka mielletään ympäristöystävälliseksi. Se tarvitsee vain kohtuullisesti typpilannoitetta (jonka valmistus oli ilmaston kannalta se pahis) ja tuholaistorjunta-aineita verrattuna viljan ja rapsin viljelyyn. Kasteluakaan ei useimmiten tarvita. Rikkakasvien torjunta-aineita viljelyssä kuitenkin käytetään. Kukien eduksi voidaan laskea myös se, että ne ruokkivat pölyttäjiä. Kasvi sietää lämpenevää ilmastoa ja kuivuutta paremmin kuin moni muu viljelykasvi. Sillä on syvälle maahan ulottuvan juuri, jolla se saa vettä syvältä maasta. Auringonkukka sietää myös hieman hapanta ja emäksistä maata.


Auringonkukka kerää maaperästä mm. nikkeliä, kuparia, lyijyä ja kadmiumia. Kasvia käytetäänkin puhdistamaan ihmisen saastuttamia maita kalliiden ja maaperää häiritsevien fysikaalis-kemiallisten menetelmien sijaan. Se kuinka paljon, ja mihin kasvinosaan raskasmetalleja kertyy eniten, riippuu lajikkeesta. Raskasmetallien takia Ruokavirasto suosittaakin öljykasvien siemeniä syötäväksi max 2rkl/vrk, siemenlajeja vaihdellen. Raskasmetalleista huolimatta, siemenet ovat suositeltu osa terveellistä ruokavaliota. Ne ovat hyviä tyydyttymättämän rasvan ja kuidun lähteitä. 


Tärkeä öljykasvi


Auringonkukansiemenestä noin puolet on rasvaa ja kasvi onkin yksi tärkeimmistä öljykasveista. Siemeniä käytetään elintarvikeöljyn ja biodieselin valmistukseen. Öljynpuristamisen sivutuotteena syntyy proteiini-, kuitu- ja fenolipitoistamassaa, josta voidaan eristää yhdisteitä mm. terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja pakkausmateriaalien raaka-aineeksi. Massa kelpaa myös rehuksi. 

 

Sellaisenaan syötäviksi siemeniksi käytetään vain pieni osa sadosta, joskin snack-kategoria on tasaisessa kasvussa. Siementen kuoria käytetään rehuksi, muovin täyteaineena tai poltetaan energiaksi.  


Romania on merkittävä ja tehoton tuottaja


Johtavia auringonkukan viljelijöitä vuonna 2019 olivat Venäjä ja Ukraina, jotka olivat myös maailman johtavia auringonkukkaöljyn tuottajia.


Vuonna 2019 Romania oli maailman johtava auringonkukansiementen viejä. Samalla Romanian maatalous on EU:n mittakaavassa suhteellisen tehotonta ja taloudellisesti tuottamatonta. Tehokasta viljelyä Romaniassa hidastaa mm. viljelevien tilojen suuri määrä ja tilojen pieni koko. Muun muassa nämä seikat hidastavat tehokkaampien teknologioiden ja uusien käytänteiden käyttöönottoa


 

Lähteet:

Sunflower and climate change: Possibilities of adaptation through breeding and genomic selection, Dragana Miladinović, Nada Hladni, Aleksandra Radanović, Siniša Jocić, Sandra Cvejić, Genomic Designing of Climate-Smart Oilseed Crops, 173-238, 2019

Metal accumulation by sunflower (Helianthus annuus L.) and the efficacy of its biomass in enzymatic saccharification Saurabh Sudha Dhiman, Xin Zhao, Jinglin Li, Dongwook Kim, Vipin C. Kalia, In-Won Kim, Jae Young Kim, Jung-Kul Lee

Ruokavirasto, Öljysiementen kartoitus- ja valvontahanke 

Sunflower in Romanian agriculture, December 2018Acta Agraria Debreceniensis, DOI:10.34101/actaagrar/150/1711Nicolae Csep


Kommentit